Tietoa on!

Teksti: Heikki Peltola, kuvat Kauppalehti 

Kauppalehti nosti maanantaina etusivulleen Kaupan huiput 2024 -vuosikirjan otsikolla "Kaupan ketjut yllättävät taas kovilla luvuilla."

Lehdessä reviteltiin aukeaman verran tekstiä ja keskeisiä taulukoita. Kaupan iso kuva on, että S ja K hallitsevat markkinaa ja S on harpponut etumatkaa sekä lyhyellä että pitkällä sihdillä.

Vuosituhannen alussa K oli selvä ykkönen 24,9 prosentin osuudella koko vähittäiskaupasta ja S kaukana perässä 14,5 prosentin osuudella. Kaupan markkina oli Tilastokeskuksen mukaan 21 miljardia ja Keskon osuus 5 276 miljoonaa euroa.

Vuonna 2023 markkina oli 43,3 miljardia eli tuplasti suurempi kuin 2000 ja S nappasi siitä 10 486 miljoonaa euroa (24,2 %) ja Kesko 8 652,5 miljoonaa euroa (20,0 %). Kahden jätin yhteinen osuus on peräti 44,2 % ja kasvanut kaiken aikaa.

Syitä on helppo löytää. Molemmat ovat hyvin johdettuja yritysryppäitä. Ässän asema lepää Prisman ja S-marketin varassa. S-market kasvoi asemaansa osin fuusioilla (ensin HOK ja sitten Sparit), Prisma orgaanisesti kasvamalla sekä lukumäärässä että kooltaan. Salet, Alepat ja Sokokset eivät osuuden kasvua selitä!

Kuvaava luku on, että Prisman osuus päivittäistavarakaupassa on tuplaantunut vuodesta 2000, mutta S-marketin pysyi yli kymmenen vuotta tasolla, jolle nousi fuusioiden jälkeen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. S-ryhmän tukipilarit valettiin jo 1980-luvulla tarkasti ja taitavasti.

K-kauppojen laskua selittää se, että Kesko luopui urheilukauppaa lukuunottamatta kaikesta erikoiskaupasta. Anttilat, Askot ja Sotkat, Mustat pörssit, Vaatehuoneet ja K-kengät kuopattiin ensin hitaasti ja sitten kokonaan.

Ruokakaupassa K on menettänyt koko ajan, lukuun ottamatta hyppäystä, jonka sai yrityskaupalla Suomen Lähikaupalta 2015. Osaselitys on, että K-kaupoissa on paljon pienehköjä kauppoja, jotka ovat hypermarketien puristuksessa kokeneet kovia, eivät kuitenkaan kokonaan kadonneet. 

Yli puolet vähittäiskaupasta tulee erikoiskaupasta, jossa on nähty vahva vyöry ulkomailta: neljä ketjua kymmenestä on ulkomaisessa omistuksessa. Suurin niistä Lidl, joka on muuten Euroopan suurin vähittäiskauppias ja maailman neljänneksi suurin!

Kauppalehti jatkoi tarinaa eilen nostamalla esiin yleisen ilmiön, jossa yritykset pihtaavat tietojensa julkistamista. Kun Kauppalehden Olli Herrala tästä minulta maanantaina kysyi, luettelin muutamia kauppayrityksiä, jotka vitkuttelevat tietojensa antamisessa. Näihin on vuosien varrella törmännyt aika usein ja usein asialla ovat samat firmat.

Lidl tämän aikanaan aloitti. Tullessaan Suomeen 2002 se ei julkaissut tilinpäätöstietojaan - eikä sen tarvinnutkaan, koska kommandiittiyhtiön ei tarvitse tilinpäätöstään julkistaa. Kun kuuden tappiollisen vuoden jälkeen alkoi tulla tulosta, myös tilinpäätökset alettiin julkaista ja nähtiin, miten tuskaista Suomeen tulo oli ollut. Kirjassamme Kaupan huiput (Alma Talent 2022) kerromme koko Lidlin tarinan niin kuin se meni. Tahti muuttui vasta kun Lidl suostui sopeutumaan Suomeen.

Kymmenkunta kaupan yritystä viivyttää viimeiseen asti tulosten julkaisemista, mutta jos haluaa toimilupansa pitää, niin tiedot on julki saatettava. Suurin osa toimii niin kuin pitääkin.

Eri asia sitten on nämä kaksi kaupan jättiä, joista molemmista vähän motkotin Kauppalehden jutussa. S ei pyynnöistä huolimatta ole suostunut ilmoittamaan, kuinka paljon Prismassa myydään käyttötavaroita. Kaupan liiton mukaan se on "Suomen suurin muotikauppa". Luulisi, että heidän omassakin intressissään olisi kertoa, kuinka paljon he käyttötavaroita myyvät. Se on tiedossa, että K-Citymarketin käyttötavarakauppa on 618,5 miljoonaa euroa. Jos suhde olisi Prismalla sama, käyttötavaroiden liikevaihto on yli miljardin. Veikkaan, että yli mennään ja reilusti.

Kesko lopetti kolme vuotta sitten ilmoittamasta vuosikertomuksessaan urheilukaupan - siis Intersportin ja Budget Sportin - myynnit. Liekö jotain tekemistä sillä, että sinä vuonna XXL nousi markkinajohtajaksi? Intersport palasi kärkeen jo seuraavana vuonna, mutta tietoja ei edelleenkään annettu, päinvastoin, samaa pihtauksen käytäntöä laajennettiin vuonna 2022 ruokakaupan ketjuihin, joista ilmoitettiin vain K-ruokakauppojen yhteismyynti - joka muuten oli -0,1 %. Markkinaosuus laski enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Olisi kohtuullista, että yritykset julkaisisivat tietonsa silloinkin kun ne eivät imartele. Kuten lehdessä totesin, tämä liittyy kuluttajan- ja sijoittajansuojaan. Laki ei edellytä, että S kertoo Prisman myyntejä ja Kesko ketjujensa liikevaihdot niin kuin se on aina ennen ryhdikkäästi tehnyt, mutta sitä isompi firma on, sitä enemmän siltä on lupa odottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Haluan loppuun painokkaasti todeta, että suurin osa kaupankin yrityksistä kertoo tietonsa ja monet paljon enemmän kuin laki vaatii. Hyvä niin. Se on kaikkien etu, sillä tieto auttaa kehittämään toimintoja. En usko olevani ainoa, joka haluaa tietää millaisen firman kanssa olen tekemisissä.

KAUPAN HUIPUT 2024 sisältää yli 21 000 yksittäistä tietoa yli 5000 tilinpäätöksestä. Siitä on kenen tahansa helppo nopeasti muodostaa käsitys miten kauppa kasvaa ja kannattaa. Pimitykset ovat poikkeuksia, toivottavasti katoavaa kansanperinnettä.