Millainen on huippukauppa?

Vastauksia otsikon kysymykseen lienee liki yhtä paljon kuin on kysymykseen vastaajia. Huippukauppa - hyvä kauppa, meidän kauppa tai menestyksellinen kauppa - voidaan määritellä ja ymmärtää hyvin eri tavoin. 

Asiakkaan näkökulma on tietysti erittäin tärkeä. Jos kauppa pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin hyvin ja kilpailijoitaan paremmin, sillä on edellytykset olla tai kehittyä huippukaupaksi. Asiakkaat ratkaisevat lopulta sen, miten kauppa menestyy ja voiko se olla erityisen hyvä kauppa - huippukauppa. 

Kaupan suuret asiakasmäärät, suuri liikevaihto ja sen kasvu, kertovat kaupasta, jota asiakkaat arvostavat. Tällä kriteerillä S-ryhmä, Kesko, Gigantti, Musti ja Mirri sekä Verkkokauppa.com ovat huippukauppoja. Myös suuret kauppakeskukset - esimerkiksi IDEAPARK tai Tuurin Kyläkauppa - voidaan lukea huippukauppapaikoiksi asiakasmääräkriteerien avulla määriteltyinä. Jos asiakkaat käyttävät kaupan palveluita runsaasti ja asioivat siellä usein, kauppa on heille hyvä kauppa, ehkä jopa huippukauppa. 

Tietysti on hyvä huomata, että eri asiakassegmenteille eri kaupat voivat olla huippukauppoja ja toisille ne taas sitä eivät ole.

Huippukauppaa voidaan myös määritellä kauppakonseptin kautta. Kauppa on aina tavaroiden ja palveluiden hankintaa ja logistiikkaa, jossa kaupan on oltava tehokas. Toisaalta asiakasnäkökulma edellyttää, että kaupan pitää palvella asiakkaitaan ja tuottaa heille aitoa asiakasarvoa tai erinomaista asiakaskokemusta. Monipuolinen palvelutiski ja osaava sekä ystävällinen henkilöstö voivat olla asiakasarvoa ja positiivista asiakokemusta asiakkaille tuottava. 

Toisaalta jotkut asiakkaat arvostavat nopeaa ja tehokasta itsepalvelua kaupassa käydessään. Toiset taas pitävät verkkokauppaa ylivoimaisesti parhaana kauppana. Ja tietysti kauppa tilana - myymälänä - on myös yksi kauppakonseptin osa. Pieni lähikauppa on lähellä ja sen henkilökunta tuttua. Liikennemyymälä sopii hyvin kesämökkiostosmatkoille ja auton voi tankata samalla sekä ehkä syödä ravintolassakin. Suurissa hypermarketeissa tai kauppakeskuksissa voi viihtyä, käydä lääkärissä tai elokuvissa kaupankäynnin ohella. 

Kaikki nämä konseptit voivat olla huippukauppoja eri asiakkaille, eri aikoina ja erilaisissa ostotilanteissa. Asiakas ja hänen kulloisetkin tarpeensa ratkaisevat viime kädessä, mikä kaupan konsepti on kulloinkin asiakkaalle hänen huippukauppansa. Ostaessaan hyvää viiniä asiakas todennäköisesti useimmin valitsee Alkon ostospaikakseen kuin hypermarkettien kevytviinihyllyt.

Huippukauppa voi olla osakeyhtiö, jopa Keskon kaltainen pörssiyhtiö, osuuskunta, avoin tai kommandiittiyhtiö ja jopa toiminimikin. Yhtiömuoto ei ratkaise sitä, mikä kauppa on huippukauppa. Se voi olla Alkon kaltainen valtionyhtiökin, joka toimii erinomaisesti asiakkaiden tarpeet huomioiden säädellyillä markkinoilla. 

Se on kuitenkin selvää, että huippukaupan pitää olla taloudellisesti menestyvä, siis kannattava. Yrityssaneerauksessa tai konkurssin partaalla oleva kauppa ei täytä huippukaupan kriteereitä. Jotain siltä puuttuu - asiakkaat ja heidän tuomansa liikevaihto.

Uuden talouden nykyinen maailma edellyttää kaupaltakin digitalisaatiota, informaation ja datan hallintaa. Huippukauppa tuntee asiakkaansa asiakasdatan analysoinnin kautta. Tavara- ja palveluvirtoja hallitaan kaupan tietojärjestelmien avulla. Markkinointi on jo suurelta osin monikanavaista ja kohdennettua digimarkkinointia. Osaava ja innostunut johto ja henkilöstö sekä yrittämisen asenne kuuluvat huippukaupan ominaispiirteisiin ja ovat sitä eteenpäin vievä voima.

Tunnistatko muita huippukaupan piirteitä omassa huippukaupassasi? Kerro siitä meille.