Kaupan rooli muuttuu ja kasvaa

Kirjoittaessamme kirjaamme huippukaupoista olemme voineet perehtyä monipuolisesti suomalaisen kaupan olemukseen. Kirjoittajaryhmämme jäsen Heikki Peltola on tehnyt ainutlaatuisen suurtyön kerätessään tietoja ja tuloslukuja suomalaisesta kaupasta. Tulemme julkaisemaan keräämiämme lukuja ja analysoimaan suomalaista kauppaa näiden tietojen avulla. Luvassa on mielenkiintoisia ja uudenlaisia analyysejä.

Joitakin havaintoja suomalaisesta kaupasta voidaan kuitenkin esittää tässä blogissa "alkumaistiaisina".

Kauppa on suuri ja kasvava toimiala suomalaisessa kansantaloudessa. Sen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2020 oli 10 % ja kauppa työllisti 290 000 ihmistä. Kauppa on merkittävä kansantalouden ja hyvinvointimme tukijalka sekä kehityksen moottori. 

Tätä ei riittävän usein ymmärretä. Palveluiden merkityksen kasvu kansantalouksissa kaikkialla länsimaissa korostaa kaupan asemaa yhä enemmän tulevina vuosina hyvinvoinnin luojana yhteiskunnissa. EU:n alueella joka neljäs yritys on kaupanalan yritys. On huomionarvoista, että kauppa on kaikkialla EU-alueella merkittävä investoija, niin myös Suomessa.

Suomessa kauppayritysten liikevaihto oli vuonna 2019 yhteensä 127 miljardia euroa, josta vähittäiskaupan osuus oli 31 %, autokaupan 14 % ja tukkukaupan 55 %. Vähittäiskauppa työllisti kaupan alalla eniten ihmisiä, yhteensä 120 675. Kauppa on sekä suuri työllistäjä että veronmaksaja. Kaupassa työskentelee liki yhtä paljon naisia ja miehiä. Kaupan työvoimarakenne on tasapainoinen.

Vähittäiskaupan myymälöitä oli vuonna 2020 Suomessa yhteensä 25 102 ja niiden liikevaihto oli 43,2 mrd. euroa. Vähittäiskaupan myymäläketjuja oli 200 ja niissä myymälöitä 7 300. Näiden myymäläketjujen liikevaihto oli 72 % koko vähittäiskaupan liikevaihdosta. 

Ketjukonsepti näyttää tuoneen menestystä Suomen vähittäiskaupan markkinoilla. Ulkomaisia kauppaketjuja toimi Suomessa 75 ja niiden liikevaihto oli 6,4 mrd. euroa. Tämä on 21 % vähittäiskaupan ketjujen koko liikevaihdosta. 

Suomalaisilla kauppamarkknoilla on mukana merkittäviä kansainvälisiä toimijoita, niiden tuotteita, palveluksia ja liiketoimintakonsepteja. Ulkomaiset toimijat ovat epäilyksettä kehittäneet omalla toiminnallaan myös suomalaista kauppaa ja tarjontaa asiakkaille, vaikka ne tietysti samanaikaisesti ovat olleet myös kilpailijoita kotimaiselle kaupalle.

Suomessa huomio kiinnittyy yleensä kauppakeskustelussa suomalaisiin kaupan jätteihin S- ja K-ryhmään. Niiden yhteinen osuus päivittäistavarakaupassa oli vuonna 2020 kansainvälisesti katsottuna korkea, 82,7%. Tätä on usein ihmetelty ja katsottu sen johtuvan kaupanalan kilpailun heikkoudesta. Näin ei kuitenkaan ole. K- ja S-ryhmä ovat omalla toiminnallaan luoneet suomalaisille asiakkaille sopivan kauppamallin, joka mahdollistaa tehokkaan tavaranhankinnan ja asiakasta lähellä olevan myymälätoiminnan samanaikaisesti. Kyllä Suomessa kauppakilpailu toimii myös muiden kaupanalan toimijoiden toimesta - valtakunnallisesti ja alueellisesti. Lidl ja Minimani ovat esimerkkejä valtakunnallisista ja alueellisista vahvoista toimijoista.

Hankintojen keskittäminen on välttämätön ehto sille, että Suomen kaltaisessa suuressa ja harvaan asutussa maassa kaupan tuotteiden hintataso voidaan pitää asiakkaiden näkökulmasta katsottuna edullisena. On suomalaisten asiakkaiden etu, että K- ja S-ryhmä ovat tehokkaista kaupan alan toimijoita omassa kokoluokassaan. Mihinkään Walmartin, Tescon tai Lidlin tehiokkuuteen ne eivät voi kokonsa vuoksi päästäkään.

Suomalaiseen kauppamarkkinaan ovat erityisesti 2000-luvun aikana tunkeutuneet vahvasti kodin käyttötavarakaupan yritykset - mm. Tokmanni, Motonet, Rusta, Puuilo, Biltema ja Clas Ohlson. Niiden myynnin kasvu on erityisesti viime vuosina ollut nopeaa. Hyvin konseptoidulle käyttötavarakaupan tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää.

Vielä voisi olla hyvä tuoda esille Musti ja Mirri - konseptin. Siitä on kehittynyt menestyvä eläintarvike- ja palveluyritys, joka on myös kansainvälistynyt menestyksellisesti. Suomalainen kauppakonsepti voi olla myös vientituote.

Onko suomalainen kauppa suuri kauppakeskus, hypermarket, supermarket tai lähikauppa vai peräti kauppa valikoimineen omassa puhelimessa verkkokauppasovelluksena? Varmasti se on näitä kaikkia asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Jokaisella meillä on oma suosikkikauppamme, joka voi tilannekohtaisesti vaihdella.

Verkkokauppa on nopeassa kasvussa kaupanalalla. Verkkokauppa.com on hyvä esimerkki hyvin toimivasta verkkokaupasta, mutta toki liki kaikilla suomalaisilla kauppayrityksillä on samanaikaisesti perinteisiä kaupan yksikköjä ja verkkokauppatarjontaa - siis uudenlainen kaupan hybridi liiketoimintamalli.

Oma alakohtansa on vielä vertaisverkkokauppa, siis moderni kirpputoriversio digitaalimallina. Vertaisverkkokaupan myynti on jo vuositasolla 450 - 500 miljoonan euron välillä. Digitaalisuus näkyy kaupassa myös vertaisverkkokaupan kasvuna.

Katso lisää monipuolisen kaupan lukuja kotisivuiltamme. Saat lisää tietoa ja ymmärrystä modernista kaupasta.

Kari Neilimo